SasoDei:Red rose devil.
Luku:24. Rizun ikä.
-Pimeyden Kartano.-
”Herätimme sinut.” Raiton sanat toistuivat, yhä uudestaan ja uudestaan, Rizun päässä. Poika tuijotti kaksikkoa, osaamatta sanoa mitään. Hänen ihonsa oli, hyvin kalpea ja verenpunaiset hiukset, näyttivät hohtavilta. Pienet kulmahampaat näkyivät, raollaan olevasta suusta. Punaiset silmä, olivat laajanneet ja Rizu tärisi. Tärinä johtui, niin viileästä ilmasta kuin, myös pelosta: 6-vuotias poika, tuijotti nyt murhaajaansa silmiin. Murhaajaa, joka oli murhannut hänet, yli 9-vuotta sitten. ”Mi-missä...? Isä...?!” Rizu kuiskasi ja hätääntyneenä, katseli ympärilleen. ”Hän ei ole täällä.” Otiarin ääni sanoi ja mies katseli, henkiin herätettyä lasta. ”Mitä?! Missä hän on, missä isä on?!” Rizu huudahti, hätääntyneenä ja katsoi häneen. ”Hän on, para-aikaa, Nodahin, Sasorin ja muiden luona.” Raito vastasi ja mittaili, pojan reaktiota. Rizun päässä pyöri ja hän, horjahti hieman. ”Miksi...?” Hän kuiskasi, hiljaa. ”Miksi herätitte minut?! Kuolin, ei minut murhattiin, jo yli 9-vuotta sitten! Ja sen teit sinä, Otiar!” Rizu huusi nyt. ”En aikonut, enään koskaan herätä!” ”Ikävä ilmoittaa.” Otiar, keskeytti: ”Mutta olet nyt, meidän puolellamme.” Mies vihelteli, hilpeästi. ”Tuo, Kirottu Sinetti, takaa kaiken.” Rizu jähmettyi ja katsoi, nopeasti sivusilmällä itseään. Hän yritti löytää, Kirottua Sinettiä, muttei onnistunut. ”Katsoppa otsaasi.” Raito sanoi ja kohotti miekkaa, joka heijasti Rizun kasvot. ”Eh! E...Ei!” Rizu, tuijotti kuvajaistaan: Hän näki, itsensä kuvajaisella olevan, otsassa Kirottu Sinetti. Sinetti koostui, yhdestä tähdestä ja kuunsirpistä. Kummatkin olivat mustia. Rizu murisi ja sulki silmänsä, pelkästä inhosta. ”Miksi, herätitte minut?” Hän kysyi, nyt rauhallisempana. ”Se on, hyvin pitkä tarina.” ”Aijotte, hyökätä isän kimppuun...” Poika kuiskasi ja avasi silmänsä, katsoen heihin. ”Fiksua puhetta, 6-vuotiaalta.” Raito totesi ja katsoi Otiariin, joka nyökkäsi. Rizu kohautti olkapäitään: ”Fyysisesti olen, ehkä edelleen lapsi. Toisaalta...” Rizu, Otiarin ja Raiton yllätykseksi, virnisti hieman. ”...Olen, henkisesti jo 15-vuotias.” Raito nosti kulmiaan. Oliko poika, joka oli murhattu, yli 9-vuotta sitten, muka henkisesti jo 15-vuotias? Oliko Rizu ikääntynyt, henkisesti ja katsellut isäänsä, kaikki nämä vuodet? Mitä hänelle oli tapahtunut, kuoleman jälkeen? Pimeys, tyhjyys, yksinäisyys? Mitä? ”Kas, huomasit siis.” Otiar sanoi, melko tyytyväisenä. ”Totta kai huomasin, jo ajat sitten.” Rizu murisi, virnistäen. ”Tiedän myös suunnitelmasta ja...” Hän hiljeni ja katsoi Teryaan. ”Tiedän myös Teryasta, Sasori ja Derista...” Rizun huulille muodostui, pieni hymy, kun hän katsoi Teryaan. Sitten poika, katsoi Otiariin. ”Tapaan hänet, vai mitä?!” Hopea hiuksinen, mies nyökkäsi ja kohotti kätensä. Samassa ketjut, ilmaantuivat ja sitoivat Rizun. ”Mitä helvettiä?!” Rizu sähisi. ”Hän, tosiaan on Seirun poika.” Raito sanoi. Samassa Rizu, jo muuttui. Poika alkoi kasvaa ja samssa, Rizu näytti 15-vuotiaalta. ”Tästä eteempäin, tulevassa taistelussakin, olet puolellamme. Et voi valita sitä itse.” Raito sanoi. Rizu rypisti otsaansa ja katsoi pois päin, miehistä. ”Ikään kuin, olisin luullut niin.” Hän totesi.
-Kartano.-
”Sasoriii! Hhmm!” Deidara huusi. ”Nodaaah!” Deisty karjui. Kumpikin heistä, huusi puolisoaan. Sasori, Nodah ja pojat istuivat, aamiaisella, kirjastossa. ”Hei, isä!” Deri sanoi ja katsahti isäänsä. ”Miten onnistut, aina suututtamaan äidin?! Ja vielä lisäksi niin, että hän on aina, vähällä tappaa sinut?” Deri kysyi uteliian ja virnisti, isänsä ilmeella. Sasori, joka oli ottanut, juuri kulauksen juotavaansa, oli tukehtua. Paholainen oli, purskauttaa kahvin suustaan ja katsahti poikaansa.”Mitä tuo tarkoitti?!” ”No kun...” Deri virnisti. ”Suututat äidin aina ja vieläpä kunnolla! Muistan, kun olin pieni ja äiti käski, sinun vahtia minua. Käänsit selkäsi ja olin, jo karannut. Äiti ei tykännyt!” Sasori oli hiljaa ja tuijotti, poikaansa. Nodah ja Seiru, katsahtivat toisiinsa ja purskahtivat nauruun. ”Mi-mitä helvettiä, oiken olet tehnyt, Saso?!” Nodah kysyi, nauraen ja kyynel silmässä. Sasori, murisi ja kääntyi Nodahiin. ”Ei kuulu sinulle!” Hän ärähti ja murisi hieman. ”Tai silloi...” Daisuke puhui nyt: ”Kun isä oli, vähällä myrkyttää Taken! Hän sekoitti myrkyn ja mehun, keskenään. Isä antoi, myrkyn Takelle ja mehun hän lukkokaappiin!” Takeru näytti vihaisen ilmeen ja tuijotti, vanhempaa veljeään. ”Hän ei ollut yhtä paha, kuin Nodah!” Seiru huudahti. ”Hän oli, vähällä, hyökätä Raichin kimppuun. Raichi taisi olla 5-vuoti-...” ”Neljä!” Raichi ja Richi kommentoivat, yhteen ääneen. Kaikki kääntyivät veljeksiin ja tuijottivat. ”Wau!” Ryo oli yllättynyt. ”Kerrankin puhutte, samaan aikaan ja olette samaa mieltä.” ”Emmepäs!” Kaksoset sanoivat kuorossa. Daisuke ja Takeru, katsahtivat toisiaan ja purskahtivat nauruun. Raichi ja Richi, kirosivat hiljaa. Ryo pyöräytti silmiään, Derille. ”Niin...Mitä tapahtui?” Deri kysyi ja katsoi Seirua. ”Nodah oli, vähällä iskeä, ''Satetsun'' Rautahiekan, Raichiin!” Deri nosti, yllättyneenä kulmiaan ja katsoi Raichista, Nodahiin. ”Mutta, mitään ei käynyt?” Takeru kysyi. Raichi pudisti pääätään. ”Isän ottali, Seirua vastaa, en tiedä vieläkään mistä. Olin vain, saannut idean, tulla heidän luokseen.” Hän sanoi, lyhyesti. ”Joo! Ja olit silppuuntua!” Richi virnisti ja katsoi, Raichiin. ”Olin vain, väärässä paikassa, väärääm aikaan!” Poika kivahti, silmät palaen punaisina. ”Oh-hoh!” Ryo totesi. ”Joku nousi väärällä jalalla.” ”En nousut! Ja ole hiljaa kakara!” Raichi murisi ja katsoi, nuorempaa veljeään. ”Okei, okei! Ihan miten vain!” Ryo katsoi Deriin ja kumpikin, virnisti. ”Sasoriii, hhhmm!” Samassa, joukon takaa kuului, voimakas räjähdys ja kaikki kääntyivät. Deidara ja Deisty, seisoivat oviaukolla, joka nyt savusi. Kumpikin naisista oli, raivoissaan ja piti kädessään, sinisiä liekkejä. ”Voi helvetti...” Nodah mutisi ja hyppäsi samassa, väistäen, Deistyn hyökkäyksen. ”Tänne ja heti!” ”Mitäköhän...?” Seiru kysyi hilpeänä ja katsoi ylös kattoon. ”Ole hiljaa!” Nodah ja sasori olivat katossa ja roikkuivat pääalaspäin. ”Montako kertaa olen sanonut, ette et jätä myrkkyjä keittiöön?!” Deisty kirkui ja Deidara huusi, Sasorille! ”Tärtä tulee, vielä hauskaa seurattavaa!” Ryo virnisti ja katsoi Deriin. Deri nyökkäsi. ”Todellakin, Ryo, todellakin!” Jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti