SasoDei:Red rose devil.
Luku:23. Henkiin herätetty.
-----Pimeyden Kartano.-----
Raito seisoi, Teryan huoneessa, pojan sängyn vieressä. Mies katseli, kun punapää nukkui ja toipui sivuvaikutuksista. Huokaisten Raito, heitti päätään taakse ja katsoi tummaan kattoon. Seinien ja katon tummuus oli, ristiriidassa. Hengitys- ja sydänsähkökäyrä-koneessa sekä, muissa koneissa oli, monivärisi nappeja ja vipuja. Lisäksi takasta ja kynttilöistä tuli valoa. Terya oli sidoksissa koneisiin, vaikka oli jo vapautunut hengityskoneesta. Kolme tippaa oli, kiinni teinissä. Ensimmäisessä ja toisessa oli, jotakin lääkenestettä. Viimeisessä taas oli verta, veren antoa varten. Teryalla oli päällään, melkein samanlainen asu, kuin Daichilla [Ks.Luku:22. Kuka on; Akasuna Rizu?!]. Pojalla oli hameen siasta kaprit ja niiden alta tuli mustat saappaat. Olkapäät paidasta, eivät olleet paljaita. Paita oli pidempi ja päättyi, lantion kohdalle. Daichin asu, joka oli punainen(Melkein kokonaan) poikkesi myös värillä: Teryan asu oli musta. Raito huokaisi ja istuitui, tummanruskeaan nojatuoliin. Hän rypisti otsaansa, kun hän siirsi oikean jalkansa, vasemman päälle. Tämän jälkeen hän, nojasi vasenta kättäänvastan ja mietti. Terya oli kuullut totuuden, niin Aureista, kuin Sasoristakin. Daichi oli liittoutunut isänsä Paholaisen, kanssa. Deri ja Ryo tiesivät, kaiketi myös Rizusta. Hetken Raito yritti mietti, mutta koneiden äänet ja takan rätinä, eivät antaneet mielen rauhaa. Noin, kymmenen minuutin jälkeen, mies kuuli askelia ja kohotti hieman katsettaan, ovelle. Velhona hän, kuuli äänet tarkemmin ja paremmin kuin ihmiset. Lisäksi, hänen hajuastinsa oli erittäin hyvä, ja silmät tarkat. Lähestyvät askeleet olivat tuttuja; Ne kuuluivat Otiarille ja ei kestänyt, kauaakaan, ennen kuin mies saapui. ”Hei, Raito! Onko Terya vielä herännyt?” Otiar kysyi, astuessaan sisemmän huoneeseen. ”Ei. Hän on levännyt, koko sen ajan, minkä olen täällä ollut.” Raito vastasi ja vilkaisi, miehestä poikaan. ”Otiar, löysitkö Deriasta mitään?” Raito kysyinyt. Otiar, joka oli tullut nyt Teryan viereen, nyökkäsi: ”Kyllä, mutta se ei ole paljoa.” Hän totesi. ”Vaikuttaa siltä, että Deri ja Ryo ovat ystävystyneet vahvasti. Sasorin, kuin Nodahinkin pojat, ovat koko ajan toistensa kanssa.” Raito nyökkäsi ymmärtäväisessti, katsoen yhä Otiaria. ”Lisäksi...” Otiar jatkoi; ”Terya ei hyökännyt, Derin tai Ryo kimppuun, kun he tapasivat. Voi olla, että Terya tunsi jotain yhteistä, katsoessaan heitä.” ”Hyvin mahdollista.” Raito mumisi ja katsoi poikaan. ”Entäpä Ryo, miten hänen osuutensa muuten?” Vaalea mies, kysyi ja katsoi sivusilmällä Otiaria. Hopea hiuksinen, vain kohautti olkiaan ja istui myös. ”No. Ryo on, mitenköhän sen sanoisi. Ainakin Nodah, tarkkailee poikaa. ”Otiar, sanoi. ”Vai niin. Nodah ehkä onkin, paremmin perillä ja aktiivisempi, näissä asioissa. Mutta...” Raiton ääni, kuulosti huvittuneelta. ”...Mutta Seiru ei, aina kiinnitä kaikkiin yksityiskohtiin huomiota. Hänen tunteensa ja ajatuksensa horjuivat, kun hän näki Teryan. Teryahan, muistuttaa niin paljon Rizua.” Hän katsoi, huvittuneena Otiaria ja tämä hymähti. ”Olet okeassa. Seiru, menettää malttinsa.” Otiar vastasi. ”Mitenköhän olisi...Mitä tapahtuisi, jos herättäisimme hänet? Mitä luulet?” ”Se voisi, olla hyvä idea.” Raito totesi, mietteliäänä. ”Jos Rizu herätetään, hän on herättäjänsä puolella. Silloin, Sasori ja muuta, erityisesti Seiru kohtaavat hänet.” Otiar mietti, ennen kuin puhui uudelleen. ”Etu olisi, tuolloin puolellamme. Seiru ei koskaan voisi, satuttaa poikaansa ja ei kukaan muukaan.” Hän katsoi Raitoon, joka antoi pelkän nyökkäyksen. ”Siihen ei, vaadita paljoa. Tarkoitan, jos herätämme nyt hänet.” ”Samantien! Se oli loistava idea, Otiar!” Raito sanoi nopeasti ja katsoi häneen. Otiar nyökkäsi ja alkoi keskittyä. Otiar nousi ja asetti oikean käden peukalon, etusormen ja keskisormen, eteensä. Silmät kiinni hän mumisi jotain. ”Edo Tensei!” Otiar huudahti ja iski käden lattiaan. Samassa maasta, lattian läpi kohosi iso, hauta-arkku. Arkku oli tumma ja siinä luki kiekuraisin, hopeisin kirjaimin; Akasuna Rizu. Raito ja Otiar virnistivät molemmat samalla, kun Raito nousi ylös. Samassa, arkun kansi putosi ja paljasti sisällön. Arkussa näytti, nukkuvan 6-vuotias poika, jolla oli verenpunaiset hiukset. Hiusten alta ja vasemman silmään päältä, paljastui arpea muistuttava, syntymämerkki. Raito otti askeleen eteenpäin ja arkussa nukkuva poika, aukaisi silmänsä hitaasti. Lapsen punaiset silmät, kävivät hätäisenä huoneen läpi. Tämän jälkee poika, katsoi Otiariin ja Raitoon. Punapään silmät laajenivat, kun hän näki Otiarin. ”Hei, Rizu. Siitä on aikaa~” Rizun tuijottu, selvästi järkyttyneenä miestä ja tunsi kyyneleiden täyttävän silmänsä. ”Mi-mitä...? Missä...? ” Rizu sähähti äkkiä kivusta. ”Herätimme sinut.” Raito sanoi. Rizu jähmettyi pelosta. Poika tiesi, jo mitä tapahtuisi.
-----Kartano.-----
Deri istui, Ryo ja Texran kanssa harjoittelu salissa. Kolmikko harjoitteli, ahkerasti kykyjään. Deri ja Ryo olivat, oppineet toisiltaan taitoja. Texra harjoitti nopeuttaan ja Sharinganiaan. Tämä lisäksi, poika auttoi punapäitä. Daisuke, Takeru, Raichi ja Richi, katselivat heitä. ”Pojat, mitä puuhaatte? Hmm?” Deidara käveli huoneeseen ja hymyili ryhmälle. Deri ja Ryo, jotka olivat vastakkain ja huohottivat katsoivat häneen. ”H-hei, äiti...” Deri mumisi ja katsoi blondiin. Deidara hymyili lempeästi samalla, kun Deisty ilmaantui. ”Ryo!” Deisry sanoi ja katsoi nuorinta poikaansa. ”Tule mukaani, tiedätkyllä miksi. Parannamme rinnan valtimoa.” Ryo pysähtyi ja katsahti äitiään. Deri veljineen, tuijotti Deistya, jonka ilme oli kova. ”Selvä.” Ryo suoristautui kokonaan ja lähti kävelemään äitisä luo. Hänen luokseen päästyään, Deisty asetti kätensä pojan harteille. Sitten kaksikko lähti, suurten ovien kautta poi. Deidara seurasi heitä, nyökäten vielä pojille. Hetken kaikki pojan, etenkin Deri, olivat vaiti. Ikusuudelta tuntuneen ajan jälkeen, Raichi huokaisi syvään. Richi antoi veljelleen oudon ilmeen, jonka Daisuke huomasi heti. ”Mistä he puhuivat? Jotain rinnan valtimosta...” ”Se on pitkä juttu.” Texra sanoi. ”Raichi ja Richi voivat kertoa. Minä lähden.” Texran kadottua, kaikki kääntyivät, edellä mainittuihin poikiin. ”No?” Takeru, kysyi uteliaana ja katsoi kaksoisolentoaan. ”Nhh...” Richi näytti, hieman vaivaantuneelta ja katsoi vanhempaan veljeensä. Huokaisten, Raichi aloitti: ”No. Ryolla on ollut, noin 6-vuotiaasta ylöspäin...Pieni, mutta hengenvaarallinen vamma.” Raichi mumisi. ”Kun Ryo oli pieni, Otiar viilsi häntä miekalla.” Richi täydensi. ”Samallailla, kuin Rizua, mutta ei kaulasta vaan rinnasta.” Derin ja kaksosten silmät laajenivat. ”Mitä?” Deri huusi ja tuijotti poikia. ”Richi nyökkäsi ja Raichi jatkoi: ”Aivan. Ryolle jäi, ikuinen arpi rintaan. Arpi kulkee oikeasta rinnasta, sydämmen päältä. Se ei katoa koskaan ja Ryota joudutaan viikottain hoitamaa Daisuke ja Takeru, nyökkäsivät ymmärtäväisesti. Deri taas tuijotti maahan, otsa rypyssä. ”...taako, se häntä?” Deri kuiskasi, hiljaa. ”Häh?!” Richi kallisti päätään ja katsoi, nuotempaa punapäätä. ”Satuttaako, se häntä? Vanha arpi siis?# Deri toisti ja katsoi Richia. Poika, ei vastannut ja Raichi pudisti päätään. ”Ei enään.” Hän sanoi. ”Ai? Okei, mutta sehän on hyvä.” Daisuke totesi ja katsoi Raichiin. ”Niin. Valtimo katkesi, kahtia.” Koko ryhmä vaikeni, kuin seinään ja tuijotti poikaa. ”Täh? Mitä sanoit?!” Deri kysyi. ”Silloi...” Raichi toisti: Ryon valtimo, katkesi kahtia. Oli suuri ihme, että hän selvisi elossa.” Pojat nyökkäsivat. ”Mutta, kuitenkin veli selviytyi!” Richi totesi pirteänä ja pomppasi, pystyyn. ”Itse en saa, itseäni samanlaiseen tilanteeseen. Olen, sen verran taidokas!” Hän julisti, itse varmasti. ”Haha! Joo, niin varmaan!” Takeru nauroi ja katsoi, kaksoisolentoaan. ”Olet ehkä taitava, mutta minä olen sinua taitavampi!” ”Richi rypisti otsaansa. ”Et muuten ole!” ”Kyllä olen! ”Etpäs!” Kolme muuta, teiniä pyöräytti silmiään ja he huokaisivat. Hetkeä myöhemmin Takeru ja Richi olivat, jo toistensa kimpussa. ”Mitä puuhaatte?” Kaikki pojat, hätkähtivät ja kääntyivät Sasoriin, Nodahiin ja Seiruun. ”Kauanko olette olleet siinä?” Daisuke kysyi. ”Viimeiset, 5-10 minuuttia ja se riitti. Ja toistan mitä teette?” Sasori vastasi/kysyi. Deri huokaisi: Tästä tulee, vielä piiitkä päivä...! Jatkuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti